LVI Suunnittelutalo Oy on putkiremontteihin erikoistunut LVI-suunnittelu- ja LVI-valvontatoimisto.
Putkiremontti on nyt ajankohtainen hanke monissa taloyhtiöissä!
Putkiremontti – tietoisku
Putkiremontti eli linjasaneeraus tarkoittaa rakennuksen vesi- ja viemäriputkien kunnostusta tai
uusimista. Putkiremontti on ajankohtainen kiinteistön ollessa keskimäärin 40−50 vuoden ikäinen.
Putkiston saneerausajankohta, hankesuunnittelun aloitus tai kuntokartoitus on ajankohtaista,
kun
• putkiston käyttöikä on saavuttanut 40−50 vuotta
• vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistossa on havaittu korroosiota. Nämä ongelmat ilmenevät
vesivuotoina, juomaveden värjäytymisenä, hanojen tukkeutumisena sekä virtaus- ja
painehäviöinä, kun putken poikkipinta-ala pienenee korroosion ja kerrostumien
vaikutuksesta
• kuntoarvio osoittaa, että putkistossa on vakavia vaurioita, jotka lisäävät vuotoriskiä
• viemäriputkistot ovat niin likaantuneita, että ne tukkeutuvat toistuvasti
• rakennuksessa tehdään peruskorjaus, jonka yhteydessä putket on luontevaa saneerata
• vakuutusyhtiö ei enää korvaa putkivuotojen aiheuttamia vahinkoja putkien korkean iän
takia.
Perinteinen putkiremontti
Perinteisessä putkiremontissa kiinteistössä uusitaan käyttövesi-, lämmitysvesi- ja viemäriputkien
lisäksi märkätilojen vesieristykset, laatoitukset ja vesikalusteet. Toisinaan kuilurakenteita
avattaessa uusitaan myös talon ilmanvaihto. Sähkö- ja tietoliikennejohdotukset ovat usein
riittämättömät täyttääkseen asiakkaiden viihtyvyyteen liittyvät nykyaikaiset tarpeet. Siksi myös
nämä saatetaan uusia putkiremontin yhteydessä.
Perinteisen putkiremontin eteneminen
Putkiremontin valmistelu alkaa korjaustarpeen kartoituksella ja hankesuunnittelulla. Yleensä
taloyhtiöissä nämä voidaan ajatella yhtenäisenä kokonaisuutena.
Korjaustarpeen kartoitukseen on hyvä käyttää riittävästi aikaa. Taloyhtiössä kannattaa tehdä
asukaskysely, käydä keskustelua kaikkien asukkaiden ja osapuolten kesken sekä teettää
kuntokartoitus. Lähtökohtana on siis, että selvitetään putkistojen kunnon ohella myös se,
millaista lopputulosta ja laatua osakkaat haluavat. Tällöin voidaan parantaa esimerkiksi
asumisviihtyvyyttä, turvallisuutta ja energiatehokkuutta.
Huterasti tehty esityö saattaa kostautua erimielisyyksinä, kun suunnittelija esittää laatimansa
hankesuunnitelman. Hankesuunnitelma voidaan jopa joutua laatimaan uudelleen, mikä
puolestaan taas vie aikaa ja rahaa.
Hankesuunnitelma on yksityiskohtainen selvitys tulevan korjaustyön laajuudesta, laadusta,
vaihtoehtoisista ratkaisuista ja toteutustavoista. Hankesuunnittelussa asetetaan myös alustavat
budjettiraamit (rahoitus) ja alustava hankkeen aikataulu. Lisäksi selvitetään hankkeen vaikutus
ihmisten asumiseen remontin aikana. Hankesuunnittelu on itsessään jo hankkeen
esisuunnittelua. Hankesuunnitteluvaiheessa tehdään toteuttamisen kannalta tärkeimmät ja
usein myös kalleimmat ratkaisut. Hankesuunnittelusta ei pidä tinkiä. Hankesuunnittelu on syytä
aloittaa tarpeeksi ajoissa, mielellään 1,5−2 vuotta ennen remontin aloitusajankohtaa.
Hallitus esittää hankesuunnitelman ja oman ehdotuksensa yhtiölle siitä, miten remontti
toteutetaan. Yhtiö äänestää ja tekee päätöksen. Päätöksen jälkeen laaditaan
suunnitelmat.
Pääpiirustukset laatii arkkitehti. Rakenne-, sähkö- ja LVI-suunnittelijat laativat omat
erikoissuunnitelmansa. Suunnitelmien pohjalta laaditaan tarjousasiakirjat. Urakkaneuvottelut
pidetään urakoitsijoiden kanssa ja valitaan urakoitsija, jonka kanssa tehdään sopimus.
Putkiremontti aloitetaan asbestikartoituksella ja mahdollisesti asbestin poistolla, mikäli sitä
todetaan olevan putkistojen eristeenä. Putkiremontissa töitä tehdään yleensä pystylinja
kerrallaan. Näin minimoidaan asumishaitat. Hanke saattaa kestää useita kuukausia taloyhtiön
koon ja urakoitsijan resurssien mukaan. Putkiremontti vaatii aina rakennusvalvonnan luvan.
Pääurakoitsija toimii yleensä vastaavana työnjohtajana ja KVV-työnjohtajana. Vastaavat hoitavat
työmaalla valvonnan ja urakan seurannan sekä yhteydenpidon rakennusvalvontaan ja
rakennuttajaan. Useimmiten taloyhtiö palkkaa oman edustajansa, joka valvoo tilaajan etuja niin,
että työ tehdään asianmukaisesti noudattaen sovittuja ehtoja ja aikataulua.
Perinteinen putkiremontti on mittava projekti ja investointi taloyhtiössä. Juuri nyt ajankohtaisia
asioita putkiremontin yhteydessä ovat energia-asiat, jotka on hyvä yhdistää putkiremontteihin,
jos ne ovat kustannustehokkaita. Järkevä eri tekniikoiden yhdisteleminen on
kustannustehokkuuden kannalta olennaista, esimerkkinä pohjaviemäreiden sukittaminen
perinteisen putkiremontin yhteydessä. Putkiremonttiin ryhdyttäessä on hyvä ottaa
projektinjohtaja heti hankkeen alkuun. Ammattilaisia tarvitaan myös kuntotutkimuksien
teettämisessä, hankesuunnittelussa, suunnittelussa ja valvonnassa. Kerromme
mielellämme lisää palveluistamme.
Putkiremontti vaihtoehtoisilla korjausmenetelmillä
Yleistä: Korjausmenetelmä tarkoittaa rakennuksen vesijohtojen pinnoittamista ja/tai
viemäriputkien kunnostusta pinnoittamalla tai sukittamalla. Vaihtoehtoisissa
korjausmenetelmissä pyritään siihen, että rakenteita ei rikota.
Merkittävin ero perinteisen ja vaihtoehtoisilla korjausmenetelmällä toteutetun remontin
kustannuksissa johtuu kylpyhuoneista. Perinteisessä putkiremontissa kylpyhuoneet on
uusittava, koska rakenteet joudutaan rikkomaan. Lisäksi perinteisessä putkiremontissa
nostetaan usein asunnon laatutasoa uusimalla esimerkiksi sähköt ja telekommunikaatio tai
asentamalla lattialämmitys. Nämä lisäävät kustannuksia, vaikka toisaalta ne parantavat
asumisviihtyvyyttä ja kasvattavat kiinteistön arvoa.
Vaihtoehtoiset korjausmenetelmät ovat nopea tapa toteuttaa remontti. Remontti saattaa
olla asuinhuoneistossa valmis muutamassa päivässä, kun taas perinteinen putkiremontti on
työläs ja aikaa vievä. Perinteinen putkiremontti saattaa myös aiheuttaa asukkaille pöly-, melu- ja
hajuhaittoja. Uusissa menetelmissä nämä ongelmat ovat pieniä, ja jos asukas on yliherkkä, ei
hänen tarvitse asua muualla kauan.
Nykyisin viemäreiden sukitus on hyvin suosittu menetelmä kerrostaloissa. Sukitus on
todettu toimivaksi ja asukasystävälliseksi ratkaisuksi. Käyttövesiputkia pinnoitetaan
Suomessa yhä hyvin vähän. Putkiremontissa on hyvin yleistä, että viemärit sukitetaan ja
vanhat käyttövesiputkien vaihdetaan uusiin reitittämällä ne uudelleen esimerkiksi
porraskäytävästä.
Viemärisaneeraus vaihtoehtoisilla korjausmenetelmillä
Kiinteistön sisäpuolisia viemäreitä pinnoitetaan ja sukitetaan. Menetelmät eivät edellytä
rakenteiden purkamista eivätkä putkien täydellistä uusimista.
Menetelmät ja huomiot:
Viemärin pinnoitus
Helpoin ja halvin menetelmä, laadun tae epävarma.
Menetelmiä ovat viemärin ruiskuvalu ja viemärin putkitus. Pinnoittamisessa on
tärkeää, että olemassa oleva putki on hyvässä kunnossa ja pohjatyö tehdään hyvin.
Pinnan on oltava puhdas ennen pinnoitusta. Isku tai lämpölaajeneminen voi
halkaista pinnoitteen. Pinnoitus ei korjaa reikiä täydellisesti, koska tukirakenne eli
sukka puuttuu. Pinnoitettaessa pysty- ja vaakaviemäreiden haarakohtien taitteisiin
jää helposti vain ohut kerros pinnoitetta. Pinnoitemassa valuu vaakaputkien pohjalle
ja kaventaa putken tilavuutta. Ruiskutetun putken pinta jää epätasaiseksi.
Epätasaisuus kerää likaa, joka tukkii viemäriä. Pinnoitus on sukitusta edullisempi
menetelmä. VTT:n mukaan menetelmillä saneerattujen viemäreiden arvioitu
käyttöikä vaihtelee 20 ja 50 vuoden välillä.
Viemärin putkitus
Viemärin putkituksessa vanhat viemärit ruiskutetaan tai pinnoite
harjataan sisältäpäin vanhan viemärin sisäpuolen ympärille.
Epoksihartsi kovettuu tiiviiksi 1–3 millimetriä paksuksi kalvoksi vanhan
viemärin sisään. Pinnoitus ei sovellu putkistoihin, jotka ovat pahasti
syöpyneet ja halkeilleet.
Viemärin ruiskuvalu
Viemärin ruiskuvalussa vanhat viemärit valetaan ruiskuttamalla
sisältäpäin. Vanha viemäri toimii valulle muottina. Vanhan putken
sisään muodostuu uusi kantava putki. Massana käytetään yleensä
polyesterimuovimassaa, joka kovettuu kiihdyttimen avulla.
Viemärin sukitus
Haastavampi ja kalliimpi hanke. Hyvin tehtynä toimiva ratkaisu.
Sukituksessa vanhan viemärin sisälle viedään mitattu huopasukka, tai se
puhalletaan vanhan viemärin sisälle, jolloin se on kyllästetty pinnoitemateriaalilla.
Vanha viemäri toimii sukitukselle muottina. Huopasukka on yleensä tehty
polyesterihuovasta. Pinnoitusmateriaalina käytetään epoksihartsia. Sukitus
asennetaan paineilman avulla. Sukka muodostaa vanhan putken sisälle
itsekantavan, uuden putken. Sukituksella saadaan lähes uutta vastaava putki, sillä
menetelmä korjaa reiät ja halkeamat. Laatuongelmat ovat yleensä haaroissa ja
liitoksissa, joita ei ole saatu tiiviiksi. Laadun parantamiseksi voidaan käyttää varta
vasten suunniteltuja haarayhteitä, joskin työn hinta nousee.
VTT:n testauksissa on sukituksessa käytettävien materiaalien
vanhenemiskäyttäytymisen perusteella käyttöiäksi arvioitu 40 vuotta.
Mikäli talon alla olevat pohjaviemärit ovat painuneet, ne joudutaan aina kaivamaan
esiin ja uusimaan. Tällöin ei siis voida käyttää sukitus- eikä pinnoitusvaihtoehtoa.
Kiinteistön ulkopuolella olevat putket voidaan sujuttaa. Sujutuksessa vanhan putken sisälle
asennetaan käytännössä uusi muoviputki. Vanhan putkiston kunnolla ei ole merkitystä.
Käyttöiältään sujutuksella saneerattu putki vastaa uutta putkea. VTT:n testaamalla ja
sertifioimalla sujutusmenetelmällä saneeratun putkiston voi odottaa kestävän seuraavat 50
vuotta. Sujutusmenetelmiä on monenlaisia, kuten pätkäsujutus, pitkäsujutus, pakkosujutus,
sukkasujutus, muotoputkisujutus ja kuristussujutus.
Hankkeen eteneminen
Hankevalmisteluvaihe
Korjaustarpeen kartoituksen ja hankesuunnittelun jälkeen tehdään viemäriputkistosuunnitelmat,
jotka hyväksytetään tarvittaessa viranomaisilla. Viranomaiskäytännöt vaihtelevat
paikkakunnittain. Suunnitelman pohjalta laaditaan tarjousasiakirjat ja tehdään tarjouspyynnöt.
On tärkeää, että urakoitsijat tutustuvat kohteeseen myös paikan päällä ennen tarjouksen
jättämistä. Valveutunut urakoitsija tekee tämän aina, koska jokainen kiinteistö on erilainen ja
siinä on omat haasteensa.
Kilpailutuksen ja neuvottelujen jälkeen valitaan urakoitsija. Urakoitsijan valinnan jälkeen voidaan
tarvittaessa teettää niin sanottu ”koetyö”, jossa korjataan yksi putkistolinja ja katsotaan, miten
urakoitsija hoiti työnsä.
Hanke
Hankkeen alussa rakennuttajan on hyvä teettää asbestikartoitus, jotta varmistetaan, että
työympäristö on turvallinen sekä asentajille että asukkaille. Itse työprosessi on hyvin
samanlainen pinnoitettaessa ja sukitettaessa. Ensimmäisessä vaiheessa suojataan tilat,
irrotetaan vesikalusteet ja pestään, jyrsitään puhtaaksi, kuivataan ja kuvataan putkisto. Tämän
jälkeen aloitetaan pinnoitus tai sujutus. Työ tehdään valitun menetelmän asennusohjeiden
mukaan. Töiden valmistuttua työn jälki kuvataan uudestaan ja se dokumentoidaan. Tallenteet
toimitetaan valvojalle, joka tarkastaa työn jäljen ja varmistaa, että työ on tehty sovitun laatutason
mukaan. Lopuksi kiinnitetään vesikalusteet takaisin paikoilleen ja tehdään loppusiivous. Työ
kestää noin 1–5 päivää asuntoa kohden sen mukaan, millä menetelmällä työ suoritetaan.
Viemäreiden käyttö on kiellettyä asennuksen aikana. Menetelmiä voidaan myös yhdistellä.
Usein runkoviemärit ja pystynousut sujutetaan ja asuinlinjat pinnoitetaan. Menetelmää kutsutaan
hybridiratkaisuksi.
Tekniikoiden yhdisteleminen
Viemäreiden saneerauksessa on yleistä, että eri tekniikoita (uusia ja perinteistä menetelmää)
yhdistellään. Hyvin yleistä on esimerkiksi, että pohjaviemärit sukitetaan ja pystylinjat ja haarat
valetaan tai tehdään perinteisellä tyylillä. Suunnitelmallisuus on siis hankkeessa A ja O.
Vesijohtojen saneeraus vaihtoehtoisella korjausmenetelmällä
Vesijohtojen pinnoitus
Menetelmä ja huomiot:
Suomessa vesijohtojen pinnoituksia on tehty noin 15 vuoden ajan. Pinnoitemateriaali on
ruiskutettava polymeeripohjainen epoksi, joka ei ole itse kantava. Suomessa tutkitaan edelleen
pinnoitusmateriaalien ja pinnoituksen työmenetelmien turvallisuutta. Etenkin bisfenoli A on
ongelma vesijohdoissa, varsinkin lämminvesiputkissa, koska muovi ei välttämättä kovetu
putkeen. Pääkaupunkiseudulla rakennusvalvontavirastot eivät suosittele käyttövesiputkien
pinnoitusta. On virastokohtaista, vaatiiko toimenpide rakennusluvan. Mikäli rakennuslupa
vaaditaan, täytyy taloyhtiön palkata pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijana voi toimia LVI-insinööri.
Suomessa vesijohtojen pinnoitus on edelleen vähäistä ja toimijoita on vähän. Viranomaisilta
odotellaan edelleen selkeää kantaa bisfenoli A:n käyttöön.
Vesijohtojen pinnoitus on nopea ja asukasystävällinen tapa. Työ etenee suurin piirtein
seuraavanlaisessa järjestyksessä: kohteen alkuselvitykset – tiedottaminen – valmistelut ja
suojaukset – uusittavien osuuksien purku ja asbestipurku – vanhojen putkien kuivaus ja
puhdistus – uusien osuuksien asennus – mahdollisten havaittujen vikojen korjaukset –
pinnoitus, oman työn tarkastukset, painekokeet, huuhtelut, kalusteiden kytkennät ja säädöt –
käyttöönotto, työn dokumentointi ja luovutus. Työn aikana asukas voi asua asunnossa.
Urakoitsija rakentaa asukkaille yleensä väliaikaisen vesipisteen, tai asukkaat käyttävät
taloyhtiön yhteisiä tiloja. Viemärit ovat toiminnassa urakan aikana. Työn kesto on muutamia
päiviä asuntoa kohden, ja porraskäytävää kohden remontti kestää noin viikon.
Vaihtoehtoisten korjausmenetelmien laatutaso
Pinnoitus- ja sukitustyö vaatii asentajilta erikoisosaamista. Menetelmät ovat edelleen melko
uusia Suomessa. Työssä on lukuisia vaiheita, joita asentajan täytyy hallita. Lisäksi työ tehdään
”ulkoa käsin” eli käytetään kameroita ja erikoistyökaluja, jotta työ saadaan tehtyä.
Epäonnistumisen mahdollisuuksia on paljon, ja siksi on hyvä palkata valvoja tai projektijohtaja,
joka seuraa säännöllisesti työn etenemistä ja laatua.
Minulla on kokemusta useista uusia menetelmiä hyödyntävien projektien hoidosta. Uudet
menetelmät kehittyvät nopeasti, ja uusia toimijoita tulee markkinoille suuren korjaustarpeen
vuoksi. Menetelmien hyvinä puolina ovat asukasystävällisyys, nopeus, ympäristöystävällisyys ja
hinta. Uusilla menetelmillä tehtävä hanke on kuitenkin mittava investointi. Jotta hanke onnistuu,
taloyhtiön kannattaa panostaa kuntotutkimukseen, suunnitteluun, projektijohtoon ja valvontaan.
Ole yhteydessä, kun hanke on ajankohtainen!